Hannover-tammani (s.1996) kaatui syksyllä 2004. Hevonen liikkui kaatumisen jälkeen pitkään epämääräisesti ja kärsi jatkuvasti niveltulehduksista milloin missäkin nivelessä. ”Perinteisen” eläinlääketieteen keinoin saatiin ongelmiin vain hyvin lyhytaikaista apua. Periaatteessa hevosesta ei vain löytynyt mitään vikaa. Kevättalvella 2006 aloin etsiä vaihtoehtoisia hoitomuotoja jo lähes epätoivoiselta tuntuvaan tilanteeseen. Tällöin kuulin ensimmäistä kertaa Ismo Haapasesta ja equiterapiasta. Jo ensimmäisistä Ismon hoitokerroista alkaen olen huomannut hevosessani suuren muutoksen, jollaista lääkkeillä ei koskaan saatu aikaan. Myös hevosen mielenlaatu on kohentunut hoitojen myötä. Nähtyäni oman hevoseni kohdalla equiterapian auttavan, olen myös suositellut omien asiakkaideni hevosille equiterapiaa ongelmatapauksien hoitoon.

-Maarit Penttilä-
Hevoshieroja
Eläinlääketieteen opiskelija